Työajan ja vapaa-ajan sulautuessa puhutaan entistä enemmän työn merkityksellisyydestä. Työn merkityksellisyys onkin mielenkiintoinen aihe, koska jokainen meistä määrittelee sen hieman erilaisin kriteerein ja painotuksin.

Merkityksellisyyden lähtökohtaisesti määrittävät omat arvomme. Mitä sitten arvostamme, tai mikä meistä on tavoittelemisen arvoista, kumpuaa omista tarpeistamme. Tunnistamme varmasti jokainen merkittävimmät perustarpeemme ihmisinä. Toisistamme kuitenkin erotumme siinä, kuinka vahvoja yksittäiset tarpeemme ovat suhteessa muiden tarpeisiin. Tarpeemme ovat yksilöllisiä.

Koska tarpeemme ovat yksilöllisiä, hahmotamme työn merkityksellisyyden tarpeittemme kautta eri tavoin. Voimme jokainen pohtia, missä määrin merkityksellinen työ sisältää valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tekeekö työstä merkityksellisen sen luomat laajat sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus päivittäiseen kanssakäymiseen muiden kanssa? Vahvistaako työn merkityksellisyyttä jatkuva uuden oppiminen ja oman kapasiteetin haastaminen erilaisia päivittäisiä ongelmia ratkoessa? Vai tekeekö työstä merkityksellisen vasta sen tuoma arvovalta ja julkisuus? Sisältääkö merkityksellinen työ aina muiden auttamisen näkökulman? Työn merkityksellisyys voi myös liittyä sen tuomaan merkittävään taloudelliseen hyvinvointiin tai pieniin lisäansioihinkin. Toisaalta työn merkityksellisyys saattaa kiteytyä myös siihen, että voimme työn kautta kuulua johonkin valitsemaamme ryhmään, tai olla osa jotain suurempaa tarinaa. Työn synnyttämät rutiinit ja arjen rakenteet saattavat myös tehdä siitä merkityksellistä. Merkityksellisyys kumpuaa yksilöllisistä tarpeistamme; mitä laajemmin erilaisia tarpeitamme työmme tyydyttää, sitä merkityksellisemmältä työmme tuntuu.

Merkityksellisyys voimaannuttaa ja sytyttää – merkityksellisyys luo motivaation. Yhdelle merkityksellinen työ ei kuitenkaan ylläpidä toisen motivaatiota – päälle liimatut ’Merkityksellinen työ’ -tarrat tahtovat irrota prosessissa. Työ sytyttää, kun voimme siinä tarpeittemme myötä toteuttaa arvomaailmaamme. Tällöin työ tuo enemmän energiaa kuin vie, ja energia näkyy tekijässään – merkityksellinen työ energisoi.